Jatulintarha

Leikitäänkö, että tästä tulis niinku tohtori joskus, ja että se väittelis niinku biseksuaalisuudesta.

23.1.2007

Lakastumisia
[Yleistä] — Jatulintarha @ 16:32

Taas on se aika vuodesta, jolloin huonekasvit alkavat kuolla. Meillä on uudessa kämpässä ollut kirjahyllyn päällä kolme posliinikukkaa ruukuissa. Olen jo useamman kerran katsonut, että kappas, lehdet kellastuu, ja ajatellut, että asialle pitäisi tehdä jotain. Tänään sitten nostettiin ne alas äkillisessä tarmonpuuskassa. Yksi, vanhin niistä, oli kuollut. Se, jonka verson sain mummulta luullakseni syksyllä 1996. Ne kaksi muuta ovat samaa kloonia ja siten periaatteessa sama kasvi, mutta se ei paljoa lohduta, sillä isoimmalla oli kuitenkin suurin tunnearvo.

Omat posliinikukkani ovat samaa kloonia kuin se, joka on aikanaan ollut mummun lapsuudenkodissa Keravalla, isomummun hoivaamana. En tiedä, mistä isomummu sen on saanut - alkuperäinen kasvi voi olla yli sadan vuoden takaa. Mummun posliinikukka oli parhaimmillaan tosi hurja, kiersi koko keittiön ikkunan ja kukki kuukausikaupalla. Posliinikukka kukkii vasta kohtuullisen vanhana, enkä ole omiani saanut vielä kukkimaan. Näin mummun posliinikukan marraskuussa kun kävin mummun kotona, ja se näytti aika surkealta. Taitaa olla niin, että minulla on viimeiset tietämäni kasvit, jotka ovat peräisin samasta kloonista, ja niitä pitää vaalia.

Leikkasin terveimmän näköisen oksan talteen, ja laitoin vesilasiin. Olen pitänyt yhtä aiemmin vahingossa irronnutta versoa vesilasissa sillä ajatuksella, että sen voisi antaa jollekin, mutta taidanpa pitää sen itse. En ole muistaakseni antanut sisaruksilleni versoja siitä kasvista vielä, ja nyt noiden kahden jäljelle jääneen pitää toipua kunnolla, ennen kuin niistä uskaltaa leikellä mitään.

Kaikkein eniten ärsyttää se, että kasvi kuoli minun typerän mokani takia. Kasveilla on tietty kasvusuunta, ja jos ne asettaa paikkaan, jossa ne joutuvat tappelemaan kasvusuuntaansa vastaan, niin huonostihan siinä käy. Vanhassa kämpässä posliinikukat olivat keittiön ikkunalaudalla ja kasvoivat tyytyväisinä ylöspäin. Ja täällä uudessa kämpässä ne sitten laitettiin kirjahyllyn päälle. Voi saakeli, että pitää olla tyhmä välillä.

Tarkistin sitten samalla kaikkien muidenkin kasvien tilan. Kahden kasvin kuolema on valitettavasti ollut tiedossani jo jonkin aikaa, mutta en ole vain saanut aikaiseksi tyhjentää ruukkuja. Myrkytin joku aika sitten punkkien vaivaamia murattejani, ja pienin niistä ei kestänyt käsittelyä. En tiedä, tappoiko sen myrkky vai punkit. Keskikokoisessa muratissa on vieläkin punkkeja, mutta en uskaltanut myrkyttää uudelleen, suihkuttelin vain. Myös lanka-agavelleni, joka on ensimmäinen Oulussa ostamani huonekasvi, kävi köpelösti. Yhteiselämäni sen kanssa kesti yli kaksitoista vuotta, ja viimeiset pari vuotta olen pelännyt, että kohta se kuolee, kun se on näyttänyt niin surkealta pitkään. Harmittaa sekin, mutta eri tavalla kuin se posliinikukka.

Onneksi sentään osa kasveista jaksaa vielä elää. Pahasti rispaantunut iso kissanhäntä on alkanut piristyä kun valo lisääntyy. Huolestuttavasti kellastunut palmuvehka on alkanut pukata kahta uutta lehtiversoa. Nyt pitää vain pidätellä hengitystä, ja toivoa, että kasvit selviävät mullanvaihtoon asti ja mullanvaihdosta.

6 kommenttia »

The URI to TrackBack this entry is: http://jatulintarha.blogsome.com/2007/01/23/lakastumisia/trackback/

  1. Posliinikukka on hyvin arka muutolle. Minun vanha kukkani, äidiltä saatu ja monia vuosia ihanasti kukkinut, ei muuttoa kestänyt. Ei vaikka sitä kuinka yritin vaalia. Kun uudessa asunnossa ei ollut sille sopivaa (samanlaista, johon se oli 15 vuoden aikana tottunut) hajavaloista seinää, jota pitkin se olisi voinut kasvaa ylöspäin, kohti kattoikkunaa!, se itki aikansa, lakastui ja kuihtui lehti lehdeltä. Kuinka sitä surinkaan! Kauniimpaa huonekasvia ei ole kuin posliinikukan vaaleanpunaiset kukkatertut ja kiiltävänvihreät lehdet rönsyilevänä kasvustona; se seinä, jossa se kukkii, ei kaipaa tauluja.

    Onnea matkaan omien versojesi kanssa. Jospa kevään valo saisi ne innostumaan: juurtumaan ja kasvamaan sillä kasvupaikalla, jonka niille löydät.

    Comment by Leila — 23.1.2007 @ 16:47

  2. Toivottavasti kaikki ei ole vielä menetetty noiden kahden muun kasvin suhteen - ajattelin yrittää tehdä mullanvaihdon jälkeen jonkinlaisen tukirakennevirityksen, sillä täällä ei oikein viitsi kiinnittää kasveja suoraan seinään niinkuin vanhassa asunnossa. Kaikkein eniten tosiaan huolestuttaa se, että kuolevatko nuo kaikki nyt, ja onko se sitten tämän sukuperintönä kulkeneen kasvin menoa?

    Comment by Jatulintarha — 23.1.2007 @ 16:50

  3. Kyllä se varmaan huolii tukirakenteen. Olennaista on juuri tuo kasvusuunta, josta kirjoitit, ja se, että se saa kasvaa vapaasti ilman että sitä ohjataan esim. kiepille - muutenhan sitä kyllä voi ohjailla ja viritelläkin (mulla oli seinällä kiinnikkeenä sellaisia muovikoukkuja, jotka on tarkoitettu sähköjohtojen ohjailuun). Valon on tultava siitä suunnasta johon tuo kasvi on tottunut, ja mieluusti hajavalo (siis monesta suunnasta). Suorasta auringonvalostahan se ei pidä. Muistathan pienen ruukun.

    Comment by Leila — 23.1.2007 @ 20:06

  4. Niin, onkohan se mullanvaihto tarpeen? Minä en vaihtanut likikään joka kevät omalleni multaa, vain pintamullan ruoputin pois ja vaihdoin. Se kun on niin vähään tyytyväinen - mutta silti kuitenkin vaatelias - kasvi.

    Comment by Leila — 23.1.2007 @ 20:11

  5. Ajattelin istuttaa nuo kaksi pienempää samaan, hiukan isompaan ruukkuun, johon sitten laitan sen tukirakenteen. Sillä tavoin kasvista saa tuuheamman, varsinkin, jos tuossa käy niin, että pitää vielä leikellä noita kuihtuneita versoja.

    Jätin kasvit nyt vain lattialle lepäämään, ja toivon, ettei se kärsi siitä kovin paljon.

    Comment by Jatulintarha — 24.1.2007 @ 18:43

  6. Jos ei muista kastella säännöllisesti tai pelkää ylikastelua, kannattaa kasvattaa kasvejaan lakkaamattomissa saviruukuissa. Savi säätelee hyvin mullan kosteutta, imee liian veden itseensä ja luovuttaa mullan kuivuessa vettä kasville.

    Comment by Amina — 25.1.2007 @ 12:56

RSS feed tämän päivityksen kommentteihin.

Kommentoi

Rivinvaihdot merkitään automaattisesti. Seuraavia HTML-tageja voi käyttää: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <code> <em> <i> <strike> <strong> Sähköpostiosoite ei jää näkyviin kommenttien yhteyteen.



Anti-spam measure: please retype the above text into the box provided.